On kyllä mietitty kysymys mun päässä ainaki. Bändin puolesta pelottaa. Mun fiilikset pelottaa mua. Kaikki. Oon nykyää paljon vainoharhasempi ku ennen. Eli TOOOOODELLA vainoharhanen. En pysty kävelee rauhassa ilman vilkuilematta joka suuntaa jokanen ihan pieni ääni kuulostaa helvetin isolta mun päässä. En osaa rauhottua. En osaa olla pelkäämättä. En jaksa itkee joka ilta itteeni uneen. Mitä tehdä tälläsessä tilanteessa. Oon miettiny kans et paskat näitä melkee kukaa lue mut tää on aika terapeuttista. Mut oon löytäny jostain päi maailmaa ihmisen jolle voin oikeesti avautua. Johon uskallan luottaa oon tuntenu sen ehkä pari päivää. Ja silti se tietää musta enemmän ku moni muu. Se on oikeesti hienoa et se kuuntelee.. ja taas yks niistä harvoista joita jaksan itekki kuunnella koska vaikka ollaankin aika erillaisia meissä on paljon samaa tavallaan. Se on hieno asia et löytää tollasen frendin jota ihan oikeesti oikeesti kiinnostaa. Tiedän et luet tän ihan kohta joten enjoy :”’DDD
